Jako kahtia - sijoitustyylit

Pörssimarkkinoilla aktiivisia toimijoita lienee karkeasti kahta sortimenttia: Bottom-Up & Top-Down. Voi olla, että maailma ei ole aivan näin mustavalkoinen, mutta tässä tekstissä ei nyt aleta hieromaan nyanssien kanssa. 

Nuppiluvultaan Bottom-Up-ajattelu hallitsee markkinoita. Kultin jäsenet screenaavat yhtiöitä, löytävät raakafundamenttien valossa jotakin mahdollisesti mielenkiintoista, syventyvät keissiin, ja tekevät sen jälkeen sijoituspäätöksen. Makrokuva/geopolitiikka ei juurikaan määrittele sijoituksen laatua. 

Bottom-Up-väen voisi ehkä jakaa vielä neljään eri alakategoriaan kokemuksen & menestyksen perusteella:

1) Mikrot 🪙
Tämä ryhmä tekee nopean sijoituspäätöksen lehtiuutisen, kurssikäyrän tai X-/Reddit-ketjun perusteella. Pikainen vilkaisu P/E-lukuun toimialasta riippumatta, vahvistaa päätöksen. Koska omaa näkemystä ei ole, on sijoittaminen kulloinkin vallalla olevien löyhien narratiivien johtamana hyvin tempoilevaa. 

2) Pienet 💸
Pienet Bottom-Upit ovat päheämpi versio ykkösryhmäläisistä. He ymmärtävät lehteen painetun talousuutisen nostaneen kohteen markkina-arvoa jo vuosi ennen uutisen julkaisemista. He jättävät sijoituspäätökset kurssikäyrien perusteella suosiolla TA-porukoille. Some on tässä ryhmässä jo osin valjastettu hyötykäyttöön - Finanssisomesta etsitään seurattavia, joiden näkemyksiin tohtisi nojata. Fundamentteja tutkitaan, EV/EBITDAt tulevat tutuiksi.

3) Keskiluokka 💴
Mahdollisesti jo 'life-changing'-sijoitustuotoista vakavissaan haaveilevien ryhmä - FIRE-ajatukset alkavat korventamaan pyrstöä. FinVizin toimiessa screenaus-apurina, johdattaa Trading View keskiluokan Bottom-Upin teknisen analyysin saloihin. Maksullisille ajattelijoille ehkä uhrataan pieni osa tuotoista. Omaa analyysia huhkitaan eetteriin lähes päivätyön veroisilla tuntimäärillä. Sijoittamisesta on tullut vakavahenkisempää ja aikaa vievää.  

4) Pro 💰
Ammattilainen. Bottom-Up-klaanin johtaja. Pron laskeutuessa rahvaan keskuuteen, yhtiökohtaiset näkemykset tuliaisinaan, häntä kuunnellaan. Syystäkin. Kukapa ei haluaisi olla pro - oravanpyörästä irti rimpuillut, taloudellisen riippumattomuuden saavuttanut, kateellisten maalittama menestyjä? Toisin kuin kategoria 1-3, pro ei enää jaa salkkukäyriään. Hän korkeintaan sortuu toisinaan thinly-veiled-bragailemaan: " Ostettu: WRT1V, 5k kpl"-tyylisesti. Oikeasti Pro onkin jo hybridi, jonka ajattelun toinen puolisko on vohkittu Top-Down-väeltä. 

Vaan keitäs ovat vähemmistön edustajat - Top-Downilaiset?  

Top-Down-sijoittaja ajattelee sijoittamista ylhäältä alaspäin - jotensakin tässä järjestyksessä: 

1. Mitä globaalissa makro- ja geopoliittisessa ympäristössä tapahtuu ja mihin suuntaan asiat ovat mahdollisesti menossa seuraavien vuosien - vuosikymmenen aikana? Suurvaltojen suhteet, konfliktit, politiikka, inflaatio, korot, valuutat jne. 

2. Jos asiat näyttäisivät menevän tiettyyn suuntaan, mitkä pakolliset investointiaallot tästä syntyisivät? Mitkä voisivat olla tulevaisuuden trendejä/megatrendejä? 

3. Mikä toimiala tai sektori pärjäisi hyvin tulevassa muutoksessa? Missä pullonkaulat tai hinnoitteluvoima? Mihin CAPEX-aalto rantautuu? 

4. Toimialan alasegmentit: upstream, midstream, downstream? Missä suurimmat voittajat luuraavat? 

5. Alasegmenttien yksittäiset yhtiöt: tase, kustannusrakenne, moat, johto, arvostus, katalyytit. Mikä yksittäinen yhtiö on voittaja? 

6. Entry-ajoitus yhtiöön ja riskinhallinta positiokoolla. Bull-base-bear-pähkäilyt, lisäys- ja kevennyssuunnitelmat. 
 
Top-Downilaisetkin jakaantuvat neljään eri
alakategoriaan kilpailevan klaanin tavoin - sijoituspäätökseen johtava polku kuitenkin erottaa ryhmät toisistaan. Siinä missä toinen
ryhmä ihailee polun varrelta löytyneen linnunpesän taidokasta rakennustyötä, pohtii toinen porukka metsän korkeaa ikää ja pesäpuun tulevaa kohtaloa metsäteollisuuden näkökulmasta. 

Oma sijoitustaipaleeni alkoi Bottom Up-porukoissa, jossa etenin hiljakseen hangaround-memberistä aina kakkostasolle saakka. Covidin jälkeisessä nousumarkkinassa kuvittelin jo hetken ansaitsevani paikan pian kolmostasolta - keikkuen samalla Dunning Kruger-käyrän ensinousun huipulla. 

Tätä seuranneen roikahduksen ja sitä seuranneen ~kolmen vuoden salkkukonsolidaation seurauksena, aloin erkaantumaan entisistä ympyröistäni ja mutkapulkkailin hiljakseen Dunning Krugerin jyrkimmän laskuvaiheen aina alatasanteelle saakka. Jätin vanhat kaverini ja aloin jäsentelemään sijoitusajatuksiani Top-Down-porukoiden illanistujaisissa. 

Maailmassa on giganttisen paljon itseäni älykkäämpiä ihmisiä tekemässä rahaa sijoitusmarkkinoilla. Mahdollisuuteni löytää etua tulevaisuutta tarkemmin mallintavilla kassavirtalaskelmilla on olematon. Tai sitä ei siis ole. Toisekseen, pidän viiden vuoden päähän arvioituja laskelmia muutenkin vähän kirppujen paneskeluna. Milli pieleen ja lopputulos ei ole siellä missä pitäisi. Minusta ei taidakaan koskaan tulla sijoittajaa sanan varsinaisessa merkityksessä. 

Oma 'treidaus-systeemini' on parin viimeisen vuoden aikana jalostunut pitkälti seuraavanlaiseksi:

Käytän paljon aikaa kohtien 1-2 parissa. Pohdin makrokuvan ja geopolitiikan suuntaa  lähitulevaisuuden sijoitusympäristön mahdolliset muutokset huomioiden. 

Jahka olen mielestäni löytänyt mahdollisen polun tulevan trendin äärelle, siirryn ratkomaan kohtia 3-4. 

Kohta 5 - ulkoistaminen. Jos teesini on oikea, maailmasta taatusti löytyy runsaasti sijoittajia/treidaajia, jotka kykenevät purkamaan fundamentit sijoituspäätöksensä takaa(yhtiön, josta itsekin olen kiinnostunut) minua tarkemmin. Miksi tehdä homman raskainta vaihetta itse, kun sen voi pienellä hinnalla ulkoistaa osaavimpien käsiin? Tuskailisin itse viikkotolkulla analyysin kanssa, jonka joku on jo pureksinut valmiiksi ja jonka validoin ~päivässä? Entäpä jos mistään maailman kolkasta ei löydy täyspäiseksi todettua sijoittajaa, joka olisi yhtiön tulevaisuuden näkymät purkanut riittävän laadukkaasti näytille? Sitten täytyy kääriä hihat ja tehdä itse voitavansa. 🤷‍♂️ 

Tämä voi kuulostaa äkkiseltään osaamattomuudelta ja laiskuudelta -  ja sitä se ehkä osaltaan onkin. Vahvuuksiensa lisäksi on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös omat heikkoutensa.😀 Yhtiötason kirurgintarkka funda-analyysini kaipaakin eniten jalostamista ajatusvinoumajumppani lisäksi. 

Tällä tavoin kuitenkin esimerkiksi suurin tämänhetkinen sijoitukseni $EQR, löysi tiensä salkkuuni. Ymmärsin (ihan ite) 2025 talvella Kiinan ja USA:n suhteiden kiristyvän entisestään ja Xi:n luultavasti vastaavan Trumpin tullihaastoihin yms. vähintään symmetrisesti. Kiinalla on metalliresurssit, USA:lla öljy. Volframi on ehkä kriittisin sotametalli, jota tarvitaan teollisuudessa muutenkin. On kaiken lisäksi hankalasti korvattavissa. Arvelin metalleista muun muassa volframin menevän ennen pitkää täydelliseen vientikieltoon Kiinan puolelta. 

Almontyn ison nousun onnistuin ryssimään, osin vinoumieni, osin osaamattomuuteni takia. Tästä sisuuntuneena jatkoin sopivan keissin etsimistä ja törmäsin - kehen muuhunkaan kuin itse Suomen tungsten-keisariin. Tässä tullaan kohtaan 5. Kaveri on käyttänyt luultavasti tuhottoman määrän aikaa keissin perkkaamiseen. Miksi minun pitäisi enää tehdä muuta kuin vahvistaa näkemykseni oikeaksi ja siirtyä suoraan kohtaan 6. 

Vahvistusharha? Voi olla, mutta tulin kuitenkin itsenäisesti portaat alas aina yhtiötasolle saakka, jonka jälkeen vasta altistin itseni harhoille. Vahvistusharhan negatiivisten vaikutusten torppaamisessa tärkeintä onkin laadukkaan analyysin erottaminen vähemmän laadukkaasta. 

Tällä hetkellä EQR-yhteisössä on jo mukana niin paljon laadukkaita ajattelijoita, että itselleni riittää, kunhan käyn päivittäin lukemassa kaikki valmiiksi pureskellut koosteet ja spekuloinnit yhtiön ympäriltä. Kiitosta vain yhteisölle! 

Tämä on vain yksi tapa sijoittaa, koen sen kuitenkin minulle sopivaksi. Eri mieltäkin saa olla ja lukuisin eri tavoin saa sijoittaa. 

Toivottavasti ajatteluni jalostumisen ansiosta, (ei sattuman) olen edennyt viimeisen vuosikymmenen saatossa keskiluokkaiselle kolmostasolle - seitsemän edellisen vuoden CAGR heiluu 35% haminoissa suht' järkevällä riskienhallinnalla. En haaveile pro-tasosta, mutta toisaalta en kyllä haluaisi kuluttaa loppuelämääni palkkatyössä, jonka ainoa positiivinen asia on palkan mahdollistama keskinkertainen elintasoni. Olenkin päätynyt irtisanomaan itseni base-bull skenaarioissa tämän vuoden aikana ja keskittymään kokonaan sijoittamiseen. Vaikka salkkuni ei vielä olekaan 7fig.pro-kokoluokkaa, on taloutemme velaton ja mielemme vaatimaton. Pienillä muutoksilla oma salkun ulkopuolinen korsivarastoni riittää muutamaksi vuodeksi yhteisen kekomme kulupuoliskoni kattamiseen, antaen rauhan sijoittamiselle huonojen aikojen yli - kunhan nyt eivät vuosikymmeniksi heikkenisi. 😅 Olisin aivan tyytyväinen +10% keskimääräisiin vuosituottoihin. 

2019 +24,19%
2020 +82,97%
2021 +70,83% 
2022 -29,12% 
2023 +14,00% 
2024 +27,70%
2025 +114% 

Palkkatöistä luopumisen voisi kuvitella aiheuttavan tarpeen elintapojen päivittämiselle - ehkä (matalasta)keskiluokkaisesta pykälän alaspäin. Vaan laskiessani uuden elämisen kustannuksia, josta puuttuu toinen auto, työmatkakustannukset, säästäminen salkkuihin, sekä muutamia pienempiä rivejä, huomasin taloutemme säilyvän liki ennallaan - elintasoltaan keskinkertaisena. 🙉

Kokopäivätoiminen sijoittaminen tarjoaa lisäksi option (ei lupausta) vaurastumiseen. Sen rinnalla päivätöiden lupaus peruselintasosta on hieman hailakan tuntuinen. Päätökseni perustuu kuitenkin täysin muihin asioihin kuin vaurastumisen tavoitteluun. Viidenkympin haminoissa oma arvomaailmakin alkaa jo käyttäytyä inflaation tavoin - raha menettää hiljakseen arvoaan suhteessa kaikkeen muuhun. 

Pitkästi sitä kuitenkin pitää itselleen perustella - päivänselvää asiaa. Luultavasti ratkaisuani saa perustella vielä muillekin. Useimmat sukulaiseni/kaverini näkevät sijoittamisen yhä korkeakoulutettujen pukumiesten touhuna, jotka suhaavat RS6:llaan yhtiökokousten väliä. Collareilla, Kialla ja omalla työhistoriallani taidan kärsiä hieman uskottavuuden puutteesta. 😅

Pähkäilyt toin julkisesti nähtäville sen takia, että en base-skenaariossa paskoisi housuuni ja jäisi leipääntyneenä kitumaan nykyiseen palkkatyöhöni. Pokeribuumin ollessa aikoinaan kuumimmillaan, pari kaveria kysyi, että mitähän vaatisi, jos ryhtyisi ammattilaiseksi? Vastasin molemmille, että ei se muuta vaadi kuin palkkatöistä irtisanoutumisen. Pelien tulos sitten määrittelee, oletko varakas vai köyhä ammattilainen, vai kenties jotain siltä väliltä? Tätä pian pari vuosikymmentä vanhaa jäniskevennystäni täytynee nyt alkaa itsekin makustelemaan. 

Jännittäviä aikoja - niin geopolitiikassa kuin omassa elämässäkin.